Seuranta perusterveydenhuollossa

Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on usein myös muita sairauksia ja vajaatoiminnan seuranta jää helposti toiselle sijalle. Perusterveydenhuollossa toteutetaan lääketitraukset erikoissairaanhoidon ohjeiden tai hoitoketjusta löytyvien ohjeiden mukaisesti. Tämän lisäksi tulee huolehtia painoseurannan ohjeistuksesta sekä nesteenpoistolääkkeen säätelystä joko potilaan itsensä tai kotihoidon toteuttamana.

Lääkärin kontrollikäynnit, kun seuranta erikoissairaanhoidossa on lopetettu

Vakaassa vaiheessa käynnit lääkärin vastaanotolla vuosittain.

Seurantakäynnillä huomioitavia asioita

Oireet

  • Muutokset suorituskyvyssä, arkiliikunnassa ja arjessa selviytymisessä, NYHA-luokka
  • Rytmihäiriötuntemukset
  • Heikotuskohtaukset
  • Huimaus, ortostatismi
  • Mahdolliset lääkehaittavaikutukset (yskä - ACE-estäjä?)
  • Painon muutokset

Status

  • Paino
  • Verenpaine
  • Syke (tavoite <75 sinusrytmissä)
  • EKG
    • Onko LBBB?
  • Verikokeet: PVK, Na, K, krea, BNP (harkinnan mukaan), lipidit (jos MCC), THX vain tarpeen mukaan, lisäksi muut tarvittavat verikokeet lääkitykset huomioiden.

Lääkitys

Muut asiat

  • Liitännäissairauksien, riskitekijöiden ja ravitsemustilan huomioiminen
  • Mieti, hyötyisikö potilas hoitajan seuranta- tai ohjauskäynnistä?

Välikontrollit, kun seuranta jatkuu edelleen erikoissairaanhoidossa

Lääketitraus, etenkin hoidon aloitusvaiheessa.

  • Verikokeet: K, krea 2-4 viikon kuluttua lääkeannoksen nostosta (ACE/ATR-salpaajat)
    • Spironolaktoni: ensin 1 viikon, sitten 1 kk, sitten 4-6 kk välein
  • Lääkenostot 2-6 viikon välein
  • Puhelinkontaktit ovat usein hyödyllisiä
  • Kliiniset kontrollit tarvittaessa, mahdollisesti nämä myös ohjeistettu erikoissairaanhoidosta

Sydämen vajaatoimintapotilaan seurantaohjeita hoitajavastaanotolla

Hoitaja tapaa sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan 4-6 viikon kuluttua osastojakson kotiutumisesta tai sovitusti kontrollikäynneillä. Painonseurannan ja diureettititrauksen ohjantakäynnin jälkeen on hyvä olla soittokontrolli 1-2 kuukauden kuluttua. Jos vointi on vakaa, voidaan käynnit tämän jälkeen yhdistää muiden perussairauksien kontrollikäynteihin 3-6-12 kuukauden välein. Huom! Influenssarokotus!

Ammattilaisen tarkistuslista

Seurantakäynneillä voi käyttää hyödyksi ammattilaisen tarkistuslistaa (Katso: tarkistuslista)  jotta kaikki hoitoon liittyvät asiat tulee huomioitua.

Hoitajavastaanotolla arvioidaan tarve ryhmämuotoiselle omahoidon ohjaukselle, vaikka diagnoosi olisi jo ”vanha”.

Lue lisää Ryhmämuotoisesta ohjauksesta sydämen vajaatoiminnassa (Tampereen kaupunki). Seurantakäynneillä on tärkeä käydä läpi alla olevan taulukon oireet ja löydökset.

Oire Seuranta Hälyttävää Mahdollisia hoitokeinoja
Turvotukset Turvotusten seuranta

  • Jalat, sormet, kämmenselät, kasvot, kaulalaskimo
  • Maksan seutu ja vatsaontelo, ilmenee etenkin ruokailujen jälkeen
  • Vuodepotilaalla etenkin alaselässä
  • Punnitus
  • Ilmenevät usein ennen hengenahdistuksen muutoksia
  • Nopeasti lisääntyneet turvotukset
  • Kuoppaturvotus jaloissa, ilmenee usein symmetrisesti
  • Nesterajoitus 1,5-2 litraa/vrk
  • Suolarajoitus
  • Pienet ruoka-annokset 3-4 tunnin välein
  • Painon seuranta
  • Jalkojen kohoasento
  • Tukisukat
  • Nesteenpoistolääkityksen tarkistus
  • Tarvittaessa yhteys lääkäriin
Painon nousu Vakaa tila

  • Paino 1 x vko

Pahentunut tila

  • Paino 1 x vrk
Painon nousu

  • 0,5 kg/vrk
  • 2kg/3vrk
  • 5kg/vko
  • Nesterajoitus
  • Suolarajoitus
  • Painon seuranta
  • Nesteenpoistolääkityksen tarkistus
  • Tarvittaessa yhteys lääkäriin
Hengenahdistus

Hengitystiheyden nousu

Yskä

  • Rasituksessa?
  • Levossa?
  • Puhuuko lauseita, sanoja?
  • Saturaatio
  • Hengitystiheys
  • Hengenahdistuksen lisääntyminen, ensin rasituksessa ja tilan vaikeutuessa makuuasennossa ja levossa
  • Hapen puutteen tunne
  • Saturaatio < 90 %
  • Hengitystiheys >20
  • Lääkkeen haittavaikutus?
  • Puoli-istuva asento
  • Akuutissa tilanteessa happilisä
  • Lääkärin määräämä akuuttilääkitys
  • Lääkityksen tarkistus
  • Yhteys lääkäriin, tarvittaessa päivystykseen
Rintakipu, korkea syke, tykytyksen tunne, huimaus

Epämääräinen huono olo, ihon väri ja hikisyys

  • Verenpaineen ja sykkeen seuranta
  • Säännöllinen / epäsäännöllinen syke?
  • Tarvittaessa EKG
  • Huomioi mahdollinen kuivuminen
  • Bradykardia (pulssi <40)
  • Takykardia (pulssi >100)
  • EKG-muutokset
  • Epäsäännöllinen pulssi voi johtua rytmihäiriöstä
  • Nopean sykkeen hidastaminen lääkkein
  • Liian hitaassa sykkeessä sykettä hidastavat lääkkeet lopetetaan ja tarv. tahdistinhoito
  • Tarvittaessa iv-nesteytys
  • Tarvittaessa rytminsiirto
  • Yhteys lääkäriin, tarvittaessa päivystykseen
Väsymys

Masennus ja ahdistuneisuus

Vajaatoimintaan liittyvä väsymys voi lisääntyä hitaasti tai nopeasti.

Masennusta ja ahdistuneisuutta voi ilmetä sairauden eri vaiheissa.

  • Normaalitilasta poikkeava väsymys
  • Väsymisen jatkuva paheneminen
  • Mielialan lasku ja masennukselle tyypilliset oireet
  • Vajaatoiminnan kokonaishoidon tehostaminen
  • Ohjaaminen tarpeen mukaan psykiatriselle sairaanhoitajalle tai vast.
  • Tarvittaessa yhteys lääkäriin, tarvittaessa päivystykseen

Sydämen vajaatoimintapotilaan muistilista kotihoidolle

Vointi Mittaukset Lääkehoito
  • Tarkista, ovatko potilaan vointi ja suorituskyky ennallaan. Kirjaa muutokset.
  • Pystyykö potilas nukkumaan makuullaan? Onko potilaalla hengenahdistusta levossa tai rasituksessa?
  • Onko ruokahalu ennallaan?
  • Onko paino pysynyt tasaisena? Onko turvotuksia?
  • Huomioi muutokset sykkeessä ja verenpaineessa. Verenpaineet saattavat olla matalat lääkitykseen liittyen. Tämä ei yleensä ole vaarallista.
  • Mikäli potilaalla on nesterajoitus, tarkista, onko potilas noudattanut tätä.
  • Tarkista, että lääkehoito toteutuu suunnitellusti.
  • Tarkista tuore lääkitys viimeisimmästä epikriisistä.
  • Tarvitseeko potilas ylimääräistä diureettia?
  • Tarvittaessa kysy ohjeistus lääkäriltä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

5 ajatuksia aiheesta “Seuranta perusterveydenhuollossa”