Tutkimukset erikoissairaanhoidossa

Sydämen ultraäänitutkimus

  • Sydämen ultraäänitutkimus (echokardiografia) on keskeinen sydämen kuvantamismenetelmä vajaatoiminnan diagnostiikassa.
    • Vajaatoiminnan diagnoosi varmennetaan ultraäänitutkimuksella.
    • Ultraäänitutkimus selvittää usein vajaatoiminnan etiologian ja mekanismin.
  • Vajaatoimintapotilaan seurannassa voidaan sydämen ultraäänitutkimuksella arvioida vajaatoiminnan syytä sekä etenemistä ja hoitovastetta.
    • Ultraäänitutkimusta voidaan käyttää oirekuvan pahentuessa tai arvioitaessa lääke- tai laitehoidon vaikutuksia sydämen rakenteeseen ja toimintaan.
  • Lisätietoa: Käypä hoito -suositus - Sydämen ultraäänitutkimus (avautuu uuteen välilehteen)

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (angiografia)

  • Tulisi tehdä useimmille potilaille vajaatoiminnan etiologian selvittelynä, jos potilaalla valtimotaudin riskitekijöitä
    • matalan ennakkotodennäköisyyden potilaille sepelvaltimoiden CT.
  • Samalla voidaan tehdä vasemman kammion varjoaineruiskutus (LV-kine) ja mitata vasemman kammion täyttöpaine (vasemman kammion paine loppudiastolessa).
  • Angiografia on ionisoivaa säteilyä käyttävä tutkimus.

Kuvantamisen erityismenetelmät

Sydämen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografia

  • Hyvä sepelvaltimotaudin poissulkeva tutkimus silloin, kun ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys on pieni tai korkeintaan kohtalainen.
  • Tarkka arvio sydämen anatomiasta, mutta kudoserottelukyky on magneettikuvausta huonompi.
  • Sydämen lokeroiden tilavuuden, sydänlihasmassan ja seinämäliikkeen arvio.

Sydämen perfuusion gammakuvaus (SPECT, ”MIBI”)

  • Sydänlihasperfuusion arvio erityisesti, kun halutaan arvioida sydänlihaksen elinkelpoisuutta (viabiliteetti).
  • Sydämen pumppaustoiminnan arvio.

Sydämen pumpputoiminnan gammakuvaus (MUGA)

  • Sydämen pumppaustoiminnan arvio.
  • Isotooppimerkkiaineella merkatut punasolut.
  • Mahdollisen oikovirtauksen määritys ensikierron isotooppikuvauksella.

Positroniemissiotomografia (PET)

  • 18FDG-merkkiainetutkimus on sensitiivinen tulehduksellisten sydänsairauksien, kuten sarkoidoosin diagnostiikassa.
  • Radiovesiperfuusio on kultainen standardi sydänlihasperfuusion tutkimisessa.
  • Sydämen lokeroiden tilavuuden, sydänlihasmassan ja seinämäliikkeen arvioinnissa magneettitutkimusta pidetään kultaisena standardina.
    • MRI-tutkimusta ei yleensä tarvita, jos vajaatoiminnan todennäköinen etiologia muuten selvillä.
  • Vaihtoehtoinen menetelmä, jos ultraäänitutkimus jää puutteellisen näkyvyyden vuoksi vaillinaiseksi.
  • Oikean kammion toiminnan arviointi ja mahdollisen oikovirtauksen määritys.
  • Kuvantamismenetelmistä paras kyky karakterisoida sydänlihasta.
  • Jos potilaalla on rytmihäiriöitä, näitä pyritään hoitamaan lääkityksillä edeltävästi kuvauksen paremman laadun varmistamiseksi.
  • Soveltuu hyvin vajaatoiminnan etiologian selvittelyyn tilanteessa, jossa ahtauttava sepelvaltimotauti on poissuljettu tai epätodennäköinen:
    • akuutti tai krooninen myokardiitti
    • tulehduksellinen sydänlihassairaus, kuten sydänsarkoidoosi tai jättisolumyokardiitti
    • kertymäsairaus, kuten amyloidoosi
    • hypertrofinen sydänlihassairaus.
  • Voidaan arvioida infarktin pohjalta syntyneitä sydänlihasarpia ja edelleen sydänlihaksen elinkelpoisuutta.
  • Ei ionisoivaa säteilyä.
  • Tahdistimen säätö on tarpeen ennen ja jälkeen kuvauksen - muista konsultoida tahdistinyksikköä ennen toimenpidettä.

Erikoistutkimukset

  • Kohonneen keuhkoverenpaineen syyn selvittäminen.
  • Epäily restriktiivisestä kardiomyopatiasta tai perikardiumin konstriktiosta.
  • Keuhkovaltimopaineen ja keuhkovastuksen määrittäminen harkittaessa sydämen siirtoa.
  • Sydämen oikean puolen vajaatoiminnan tutkiminen.
  • Kun epäillään spesifistä tautia, jonka hoitopäätös perustuu histologiseen löydökseen.
  • Biopsioiden osuvuus on tulehduksellisissa sydänsairauksissa rajoittunut taudin läiskittäisyyden takia.
  • Sydänsarkoidoosiepäilyssä torakoskooppiset imusolmukebiopsiat ovat ensisijaisia (PET-kuvauksessa positiivisia imusolmukkeita).
  • Tulehdukselliseen sydänsairauteen sopiva kuvantamislöydös (PET/MRI) sekä
    • nopeasti vaikeutuva kliininen vajaatoiminta
    • AV-johtumishäiriöt
    • vaikeat kammioarytmiat
  • Infiltratiivisessa sydämen vajaatoiminnassa biopsia useimmiten varmistaa diagnoosin (mm. amyloidoosi, hemokromatoosi, Fabryn tauti).
  • Sydänlihasbiopsiat otetaan vajaatoimintapotilailta yleensä oikeasta kammiosta.
  • Sydänlihasbiopsiaan liittyy vakavien komplikaatioiden mahdollisuus.

Muut tutkimusmenetelmät

  • Etiologian selvittämiseen kuuluvat laboratoriokokeet
  • Rasituskoe
  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti
  • Spiroergometria
  • 6 min kävelytesti
  • Geenitestaus

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

13 ajatuksia aiheesta “Tutkimukset erikoissairaanhoidossa”