Liitännäissairaudet

Sepelvaltimotauti

Lue lisää: Sepelvaltimotauti (Terveysportti)

Yleisin sydänlihasvaurion aiheuttaja on suuri sydänfarkti tai useammat pienemmät infarktit. Useimmiten sepelvaltimon tukkeuma tai kriittinen ahtauma pystytään hoitamaan tehokkaasti verkkolaajennuksella (pallolaajennus verkon avulla eli ”stenttaus”), jos potilaan katsotaan hyötyvän toimenpiteestä.

Verenpainetauti

Lue lisää: Verenpainetauti (Käypä hoito)

Kohonnut verenpaine voi johtaa hoitamattomana sydänlihaksen paksuuntumiseen, jäykistymiseen ja pumppaustoiminnan häiriintymiseen.

Diabetes

Lue lisää: Diabetes (Käypä hoito)

Erityisesti tyypin 2 (”aikuistyypin”) diabetes yhdistyy sydämen vajaatoimintaan. Se altistaa sepelvaltimotaudille ja liittyy usein kohonneeseen verenpaineeseen. Sydänpotilaan diabetes kannattaa hoitaa hyvään tasapainoon. Diabeteksen hoito suositellaan aloitettavaksi SGLT2-estäjäryhmän lääkityksellä.

Eteisvärinä

Lue lisää: Eteisvärinä (Käypä hoito)

Sydämen eteisten, erityisesti vasemman eteisen kuormitus ja laajeneminen vasemman kammion sairastumisen tai kuormituksen seurauksena altistaa eteisvärinälle. Se on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Se on hyvin harvoin kohtalokas, mutta voi johtaa sydämen vajaatoiminnan pahenemiseen. Useimmiten siihen liittyy valtimoveritulpan (embolian) vaara, koska eteiset eivät supistu ja supistumattomaan vasempaan eteiseen syntyy helposti hyytymiä jotka voivat lähteä liikkeelle valtimopuustoon. Embolia päätyy valitettavan usein aivovaltimoon aiheuttaen aivoinfarktin ja halvauksen. Siksi eteisvärinäpotilaille yleensä suositellaan antikoagulaatiolääkitystä, joka estää tehokkaasti veren hyytymistä vasemmassa eteisessä.

Munuaisten vajaatoiminta

Lue lisää: Munuaisten vajaatoiminta (Terveysportti)

Munuaisten vajaatoiminta johtaa vaikeaksi edettyään verenpaineen kohoamiseen ja nesteylimäärän kertymiseen. Pahimmillaan munuaisten vajaatoiminnassa kertyvä nesteylimäärä voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintatilan vaikka sydämen pumppaustoiminta olisi normaali. Toisaalta sydämen vajaatoiminta voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan, kun pumppaustoiminnan vajaus alkaa haitata munuaisten verenkiertoa.

Astma

Lue lisää: Astma (Käypä hoito)

Allergista astmaa sairastavilla nuorilla ja keski-ikäisillä potilailla sydämen vajaatoiminnan vaara ei ole suurentunut.

Keuhkoahtaumatauti

Lue lisää: Keuhkoahtaumatauti (Käypä hoito)

Tupakointi on yhteinen vaaratekijä sydäntautien kanssa, ja siksi keuhkoahtaumaa sairastavilla on varsin usein myös sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminnassa tavataan samantyyppistä keuhkoputkien ahtautumista ja hengityksen vinkumista kuin keuhkoastmassa ja keuhkoahtaumataudissa. Taudinmääritys astman, keuhkoahtaumataudin ja sydämen vajaatoiminnan välillä voi olla hankalaa.

Uniapnea

Lue lisää: Uniapnea (Käypä hoito)

Masennus

Lue lisää: Masennus (Käypä hoito)

Lihavuus

Lue lisää: Lihavuus (Käypä hoito)

Vaikea ylipainoisuus (painoindeksi > 30) altistaa kaikille edellä luetelluille taudeille. Siksi ylipainoisen sydänpotilaan kannattaa pyrkiä hyvään painonhallintaan. Vaikeasti ylipainoisilla jo muutaman kilon painonpudotus vähentää sydämen taakkaa, helpottaa hengitystä, parantaa glukoosi- eli sokeriaineenvaihduntaa ja yleensä myös alentaa kohonnutta verenpainetta.

Sydänlihasvaurio

Sydänlihasvaurio ja sen myötä sydämen vajaatoiminta voi aiheutua myös sydänlihastulehduksen tai kertymäsairauden seurauksena. Sydänlihastulehduksen voivat aiheuttaa esim. monet virukset ja sarkoidoosi (Terveysportti). Haitallisia kertymiä sydänlihakseen voi aiheuttaa esim. amyloidoosi (Terveysportti).

Raudanpuute

Lue lisää: Raudanpuute (Terveyskirjasto)

Raudanpuutteen hoitaminen suonensisäisellä rautalääkityksellä (ferrikarboksimaltoosi, Ferinject®) parantaa subjektiivista vointia ja objektiivista suorituskykyä, kun EF alle 45% (sairaalahoitoa vaativan vajaatoiminnan pahentumisvaiheen yhteydessä EF alle 50%)

Raudanpuuteen kriteerit

  • S-ferritiini < 100ug/l tai
  • S-ferritiini 100-300 ja S-TFRsat < 20%

Suun kautta annosteltavan raudan hyödystä ei ole näyttöä

Vastaa käyttäjälle Petri Haataja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

4 ajatuksia aiheesta “Liitännäissairaudet”