Sydänsairaala
Sydänsairaala

Sydämen vajaatoiminnan omahoito

Omahoidon ohjauksen yleiset periaatteet

  • Tasalaatuisen omahoidon ohjauksen tueksi on hoitotyön tutkimussäätiö julkaissut omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaille.
  • Omahoidon ohjausta toteutetaan perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa sekä työterveyshuollossa potilaan sairaalahoitojaksoilla, kontrollikäynneillä sekä kotona kotihoidon toimesta hoitotyön suositus-ohjeen mukaisesti.
  • Omahoidon ohjaus kuuluu jokaiselle potilaan hoitoon osallistuvalle hoitotyöntekijälle, joka huolehtii oman osaamisensa ylläpitämisestä.
  • Omahoidon ohjaustilanteessa olisi hyvä olla myös läheinen mukana.
  • Tavoitteena on sairauden oireiden hallinta, pahenemisvaiheiden ehkäiseminen ja vähentäminen sekä potilaan toimintakyvyn säilyminen ja arjessa itsenäisesti selviytyminen. Omahoidon ohjauksessa potilaan tulee saada riittävät tiedot, jolloin hän pystyy toteuttamaan vastuullisesti omahoitoa.

Ohjauskeinona on tiedollisen ohjauksen lisäksi henkinen ja emotionaalinen tuki, joka edesauttaa potilaan saaman hoidon vaikuttavuuteen. Potilasta tuetaan omahoidon toteutuksessa ja tarvittaessa konsultoidaan erityisammattityöntekijöitä. Alkuvaiheen ohjausta jatketaan perusterveydenhuollon sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla tai vajaatoimintahoitajan vastaanotolla Sydänsairaalan poliklinikalla. Omahoidon ohjausta voidaan antaa osittain myös etäohjauksena.

Asiakkuuspolut ja Suuntima

Hoidon järjestelyt ja omahoidon tuki voidaan toteuttaa asiakkaan tarpeita vastaavasti erilaisten asiakkuuspolkujen avulla. Asiakkaiden/perheiden arjen voimavarat ja heidän sairautensa/oireidensa vaikeusaste vaihtelevat. Näiden kahden ulottuvuuden avulla voidaan määritellä neljä erilaista asiakkuutta.

Katso: Asiakkuuspolku 

Katso: Asiakkuus tunnistetaan Suuntima-työvälineellä

Ensiohjaus

Kerro potilaalle

Ohjaa potilasta

Sairaudesta

Lääkityksestä

  • Lääkkeiden vaikuttavuudesta (hyödylliset vaikutukset tulevat hitaasti esille ja sivuvaikutukset ovat usein ohimeneviä), tärkeydestä ja säännöllisyydestä yksilöllisesti.
  • Lääkehoidon tarkoituksesta, toteutumisesta ja tavanomaisten sivuvaikutusten seuraamisesta.
  • Lääkärin ohjeistuksen mukaisesti, kuinka potilas/läheinen voi lisätä nesteenpoistolääkitystä oireiden ja nestetasapainon perusteella tai ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
  • Nesteenpoistolääkityksen ajoittamisesta aamuun ja/tai päiväaikaan.
  • Nestehukan vaarasta, liiallisesta painon laskusta.
  • Turvallisesta kipulääkkeestä osana hoitoa.
  • Lääkekorvattavuuksiin liittyvistä asioista.
  • Furesis-lääkkeen seurantakortti.

Omaseurannasta

  • Painon seurannan merkityksestä ja oikeaoppisesta säännöllisestä painonseurannasta ja tuloksen kirjaamisesta kotimittauslomakkeeseen/omaseurantavihkoon.
  • Asianmukaisesta toimimisesta painonnousun (yli 2 kg 3 vrk:ssa) yhteydessä.
  • Mittaamaan verenpainetta ja tunnustelemaan sykettä.
  • Yhteyshenkilön tietojen antaminen kirjallisesti.
  • Säännöllisestä liikkumisesta.
  • Liikunnasta osana omahoitoa.

Nesteytyksestä

  • Nesteiden käytöstä, nauttimisesta, nesterajoituksesta sekä siitä, mitä nesteisiin luetaan.
  • Vaikean vajaatoiminnan ja erityisesti hyponatreemisen potilaan nesterajoituksesta (1,5-2 l/vuorokausi).
  • Kotikonsteista janon tunteen hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi.
  • Nesteiden käytön mukauttamisesta sääolosuhteiden ja terveydentilan (esim. kuume, ripulointi, oksentelu) mukaan

HUOM! Jos potilaalla on lieviä tai kohtalaisia oireita, häntä tulee ohjata nesterajoituksesta vain tarpeen mukaan. Rutiininomaisesta ohjauksesta ei ole hyötyä.

Ruokavaliosta

  • Sydänystävällisen ruokavalion noudattamisesta ja vähäsuolaisen ruokavalion merkityksestä.
  • Ruokavalion merkityksestä sydämen vajaatoiminnanoireiden leivittämisessä ja hyvinvoinnin lisäämisessä.
  • Suolan saannin vähentämisestä enintään viiteen grammaan päivässä.
  • Tavallisimpien elintarvikkeiden suolapitoisuudesta.
  • Ruokahaluttomuudesta ja vajaaravitsemuksesta, jotka huonontavat sairauden ennustetta.
  • Sydänmerkistä.
  • Juhlapyhien ja matkojen yhteydessä suolan käytön huomaamattomasta lisääntymisestä.
  • Ylipainon vähentämisestä harkiten ( painoindeksi >35 kg/m2).
  • Hyvän ravitsemustilan edistämiseksi monipuolinen ruokavalio sisältää riittävästi proteiinia ja on runsasenergista.

Tupakasta ja muista päihteistä

  • Tupakoimattomuudesta (Lue lisää: Stumppi)  sillä tupakointi on suuri lisärasitus sydämelle.
  • Alkoholin käytöstä ja siihen liittyvästä rytmihäiriöriskistä, verenpaineen noususta ja lisääntyvästä nestekuormasta.
    • Jos potilas käyttää runsaasti alkoholia, ohjaa potilasta käyttämään alkoholia vain harvoin ja harkitusti korkeintaan 10-20g/vuorokausi (1-2 alkoholiannosta/vrk), mikä tarkoittaa 1 pulloa (33 cl) keskiolutta tai saman vahvuista siideriä tai lonkeroa.
  • Alkoholista pidättäytymistä, jos epäillään alkoholin aiheuttamaa sydänlihassairautta.
  • Huumeiden käytön lopettaminen.

Hyvinvoinnista

  • Tulehdusten ehkäisystä ja hyvästä hoidosta (suuhygienia, hammaslääkäri, influenssarokotus, lääkärin suosituksesta pneumokokki-rokotus, perusrokotteiden voimassa olo).
  • Yksilöllisesti sydämen vajaatoimintaan liittyvistä seksuaalisuuteen vaikuttavista ja huomioitavista seikoista (seksuaalisen aktiviteetin aikaiset oireet, erektiohäiriöt, seksuaalineuvonta, perhesuunnittelu).
  • Mielialan vaihteluista ja masennuksen oireiden tunnistamisesta ja avun hakemisesta.
  • Mahdollisuudesta sosiaalipalveluihin ja etuuksiin (taloudellinen tilanne, muistihäiriö, omaishoitajuus, kotiavun tarve), ravitsemusterapeutin- ja fysioterapeutin ohjauksen ja tuen piiriin.
  • Tarvittaessa konsultoidaan kulloistakin eritysammattityöntekijää.

Unesta

  • Unenaikaisten hengityshäiriöiden tunnistamisesta ja tarvittaessa hakeutumisesta jatkotutkimuksiin/hengityshäiriöiden hoitoon.
    • Uniapneaa sairastavat ovat alttiita myös sydämen vajaatoiminnalle. (Lue lisää: Käypä hoito)
  • Uniongelmia lisäävien riskitekijöiden vähentämisestä: painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, alkoholista pidättäytyminen.

Lue lisää

Hotus: Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä
Sydänliitto: Sydän- ja verisuonitaudit ja tupakointi
Sydänliitto: Sydämen vajaatoimintaopas
Päihdelinkki: Alkoholin käytön riskit-AUDIT

Terveysportti: Sairaanhoitajan käsikirja sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaukseen

Omahoidon jatko-ohjaus

  • Omahoidon kertauksen toteuttaa hoitaja kontrollikäynnillä, sairaalahoitojaksolla tai kotona kotihoidon toimesta.
  • Jatko-ohjauksessa olisi toivottavaa olla läheinen mukana. Vahvistamalla ja tukemalla läheisiä, lisätään läheisten voimavaroja ja samalla heidän kykyään tukea potilasta. Läheisten antama tuki on potilaalle erittäin tärkeää, sillä heidän läsnäolonsa lievittää potilaan ahdistusta.
  • Jatko-ohjaus toteutetaan yhden tai useamman kerran aikana potilaskohtaisesti.
  • Jatko-ohjauksessa kerrataan perustietoja sairauden syystä ja selvitetään omahoidon onnistumista yksilöllisesti.
  • Samalla tarkastellaan omahoidon mittaustuloksia.
  • Keskustellaan hoidossa ilmenneistä haasteista.
  • Ymmärtää pahenemisvaiheeseen johtavat tekijät ( rytmihäiriöt, anemia, tulehdussairaudet, tulehduskipulääkkeiden käyttö, lääkkeiden käytön lopettaminen/vähentäminen, korkea verenpaine,runas nesteytys ja/tai runsas suolan käyttö ja kuinka niitä vältetään.

Potilaille annetaan yksilöllisesti kulloisenkin tarpeen mukaan kirjallista ohjausmateriaalia, jotka löytyvät linkeistä ja tekstin yhteydestä

Tutustu potilaalle jaettaviin materiaaleihin.

Saatat myös pitää

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

9 ajatuksia aiheesta “Sydämen vajaatoiminnan omahoito”